Rauhaa toivotaan uuden vuoden alkaessa tällä kertaa enemmän kuin aikoihin. Toki nimen omaan Euroopan näkökulmasta – maailmassa on monta kolkkaa, jossa rauhaa on jouduttu toivomaan vuodesta toiseen, sikäli kuin kukaan jaksaa enää edes toivoa. Rauhaa sopiikin toivoa ja sen eteen tehdä työtä, sillä rauha on arvo ja ”arvot ovat ainoa todella tärkeä elämässä”, kuten filosofi Erik Ahlman vuonna 1920 kirjoitti.
Rauhalla on kuitenkin myös muita merkityksiä kuin sodan vastakohta. Niiden perään emme välttämättä osaa haikailla ihan yhtä suuressa määrin. Ajan henkeen ei oikein kuulu se, että kaipaisimme kaiken kiireen keskelle rauhaa muutoin kuin ohimennen jonakin heikkona hetkenä. Toki aina joku vetäytyy suurkaupungin sykkeestä Kainuun korpeen tai saariston hiljaisuuteen pysyvästikin eikä vain muutamaksi kesäviikoksi. Mutta useimmat meistä ovat addiktoituneet jatkuvaan menoon ja melskeeseen siinä määrin, että pidempiaikainen rauhoittuminen luultavasti alkaisi ennemmin ahdistaa kuin, niin, rauhoittaa.
Rauhoittuminen on kuitenkin asia, jota kannattaisi opetella, sillä siinä missä rauha on arvo, rauhallisuus on hyve.
Rauhallisuus on luonteenpiirre, jota toisilta löytyy enemmän ja toisilta vähemmän. Se on sidoksissa siihen, mitä sanotaan temperamentiksi. Jotkut ovat syntyjään kuin viilipyttyjä, joita mikään ei tunnu hetkauttavan tai saavan ottamaan juoksuaskelia. Toiset taas ovat kuin elohopeaa, sanottu-ja-tehty-ihmisiä, jotka ovat aina ja kaikessa useita askelia muiden edellä.
Hyveenä rauhallisuus on kuitenkin jotakin muuta kuin temperamenttiin sisältyvä luonteenpiirre. Yksikään luonnostaan viilipytty ei synny maailmaan valmiiksi rauhallisena sanan hyveellisessä mielessä, eikä yksikään elohopea ole rauhallisuuden hyveen kannalta toivoton tapaus. Synnynnäisistä taipumuksistaan riippumatta jokainen törmää elämässään tilanteisiin, joissa rauhallisuuden hyvettä tarvitaan, ja jokaisella on mahdollisuus oppia rauhallisuutta ainakin omaan mittaansa saakka.
Hyveet ovat ominaisuuksia, joiden hyveellisyys on aina tilannesidonnaista. Ominaisuus, joka yhdessä tilanteessa on hyve, voi toisessa tilanteessa olla kaukana siitä. Rauhallisuus voi hyvinkin olla paikallaan silloin, kun pörssikurssit ovat syöksykierteessä. Hätiköidyillä ratkaisuilla ja panikoimalla osakkeenomistaja voi pahentaa tilannettaan huomattavastikin verrattuna lajitoveriin, joka malttaa kaikessa rauhassa odottaa. Sen sijaan se, joka jää rannalla pohtimaan mahdollisia toimenpiteitä jäihin pudonneen pelastamiseksi, saattaa hötkyilemättömyydellään hyvinkin myötävaikuttaa toisen kuolemaan.
Rauhallisuus kuuluu niihin hyveisiin, joissa tilannesidonnaisuus on suuremmasta päästä. Ystävällisten tai oikeudenmukaisten ihmisten voidaan sanoa olevan ihmisinä hyviä siksi, että ystävällisyys ja oikeudenmukaisuus ovat tilanteessa kuin tilanteessa hyvän ihmisen ominaisuuksia. Sen sijaan rauhallisuus tekee osaltaan ihmisestä hyvän silloin, kun kyseinen ihminen osaa säädellä rauhallisuuttaan tilanteen mukaan ja jokaisessa eteen tulevassa tapauksessa juuri parhaalla mahdollisella tavalla.
Siksi rauhallisuutta ja rauhoittumista kannattaa harjoitella. Rauhaa, ihmiset!