Puuhastelu on hauskaa. Lomalla ja vapaa-aikana on mukavaa puuhastella kaikenlaista ajattelematta sen kummemmin, että pitäisi saada jotakin aikaan. Voi unohtaa päämäärät, tavoitteet ja tarkoitukset, aikataulut ja tulosvastuut, esimiehen, tiimin ja asiakkaiden odotukset. Ja kun yksi puuha alkaa kyllästyttää, voi alkaa puuhata jotakin muuta. Voi vaikka ensin kaivaa hiekkaan ison kuopan, ja aikansa kaivettuaan täyttää sen viereen nousseella hiekkakasalla.
Työn maailmassa kaikki onkin sitten toisin. Työlle on aina jokin tarkoitus, jonka toteuttamiseen kaiken toiminnan pitäisi joko suoraan tai vähintään välillisesti tähdätä. Siinä missä puuhasteluun kuuluu vapaa assosiointi ja hyppiminen tekemisestä toiseen, työssä pitäisi kyetä pitämään katse tiukasti tavoitteessa ja pyrkimään kaiken aikaa johdonmukaisesti sitä kohti.
Johdonmukaisuus on välttämätön hyve kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Jos kasvattaja ei ole johdonmukainen omassa kasvatustyössään, kasvatuksesta on lapsille pelkkää haittaa. He eivät opi ymmärtämään, mitä ympärillä olevat heiltä odottavat ja toivovat, miten haluamansa asiat voi saada toteutumaan ja miten elämää ylipäätään eletään. Jos yrityksen johto, esihenkilöt ja työntekijät eivät johdonmukaisesti pyri toteuttamaan yrityksen tarkoitusta, tarkoitus ei toteudu ja koko yritys ennen pitkää kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Jos poliitikot ja muut päättäjät eivät onnistu rakentamaan johdonmukaisesti toimivaa yhteiskuntaa, yhteiskunta lakkaa lopulta kokonaan toimimasta.
Johdonmukaisuus on sitä vaikeampaa, mitä pidemmästä projektista ja suuremmasta kokonaisuudesta on kyse. Kolmen appelsiinin hakeminen omasta lähikaupasta on vielä helppo suunnitella mahdollisimman johdonmukaiseksi. Ensin mennään suorinta ja nopeinta tietä kauppaan, sitten kävellään hedelmätiskille, poimitaan appelsiinit, punnitaan ne ja lähdetään kassan kautta kotiin. Joululahjojen etsiminen sukulaisille ja ystäville suuresta kauppakeskuksesta on jo paljon vaikeampi rasti. Toiminnan johdonmukaisuutta haittaavat tietämättömyys siitä, mitä kenellekin ostaisi, ja päätä huumaava mahdollisuuksien runsaus. Ostosreissu venyy helposti tuntien mittaiseksi maratoniksi, jonka lopputuloksena on tyhjä ostoskassi ja vielä tyhjempi pää.
Johdonmukaisuuden toteutumista helpottaa yhteisten päämäärien selkeyttäminen, suurten kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osiin ja sen varmistaminen, että päämäärät ja keinot ovat keskenään yhteensopivat. Kun kaikki tietävät, mihin ollaan pyrkimässä, on helpompi varmistaa johdonmukainen eteneminen oikeaan suuntaan. Kun hahmotettavat kokonaisuudet eivät ole liian suuria, sivupoluille ajautumisen vaara on pieni ja niille eksymisen riski vielä pienempi. Ja kun toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet varmuudella johtavat toivottuun päämäärään, kaikki voivat kokea niiden johdonmukaisen toteuttamisen mielekkääksi.
Toki kasvatuksen, työn ja politiikan maailmassa on oltava sijaa myös vapaalle uudelleenajattelulle ja villeille ideoille, väliin jopa tietoiselle riskinotolle ja hulluttelulle, sillä kenenkään pää ei kestä alituista johdonmukaisuutta. Mutta silloin onkin jo kyse kokonaan toisesta hyveestä eli luovuudesta.